Melu on avotoimistossa tavallinen haaste, sillä samassa avoimessa tilassa tehdään usein hyvin erilaisia työtehtäviä. Yksi käy puhelinkeskustelua, toinen osallistuu etäpalaveriin ja kolmas yrittää keskittyä tarkkuutta vaativaan työhön. Kun näitä toimintoja ei ole huomioitu tilasuunnittelussa, ympäristön puhe ja muu ääni voivat muodostua jatkuvaksi häiriötekijäksi.
Avotoimiston melua voidaan vähentää tehokkaimmin tarkastelemalla työympäristöä kokonaisuutena. Olennaista on hallita sekä äänen syntymistä, leviämistä ja heijastumista että tarjota henkilöstölle erilaisiin työtehtäviin sopivia tiloja. Ratkaisuna voi tilanteesta riippuen olla tilan toiminnallinen jäsentely, ääntä vaimentavien materiaalien lisääminen tai erillisten äänieristettyjen työtilojen toteuttaminen.
Avotoimiston äänimaailma muodostuu puheesta, puheluista, videoneuvotteluista, liikkumisesta ja monista pienemmistä taustaäänistä. Erityisen häiritsevää on yleensä ympärillä kuuluva ymmärrettävä puhe. Siihen on vaikea olla kiinnittämättä huomiota, vaikka keskustelu ei liittyisi omaan työhön.
Ongelman voimakkuuteen vaikuttaa myös tilan rakenne. Avoimessa ympäristössä ääni voi kulkea työpisteeltä toiselle pitkälle, ja kovat pinnat lisäävät äänen heijastumista. Työympäristö saattaa siksi tuntua levottomalta, vaikka yksittäinen äänenlähde ei olisi erityisen voimakas.
Avotoimiston melua ei kuitenkaan pidä tarkastella vain desibelimääränä. Olennaista on myös se, missä ääntä syntyy, kuinka pitkälle se leviää ja millaista työtä sen vaikutusalueella tehdään. Taustatietoa ääniympäristön vaikutuksista keskittymiseen ja työtehoon löydät myös aiemmasta kirjoituksestamme toimiston akustiikka – miten melu vaikuttaa työtehoon?.
Yksi tärkeimmistä keinoista vähentää avotoimiston häiriöitä on tarkastella, missä erilaisia työtehtäviä tehdään. Keskittymistä vaativa työ, vapaamuotoinen keskustelu, puhelut ja tiimityö asettavat ympäristölle erilaiset vaatimukset, eikä kaikkia toimintoja ole tarkoituksenmukaista sijoittaa samalle alueelle.
Toimistoa voidaan jäsentää esimerkiksi rauhallisempiin työskentelyalueisiin ja vuorovaikutukseen tarkoitettuihin vyöhykkeisiin. Myös kulkureittien, taukotilojen ja muiden aktiivisten alueiden sijoittelu vaikuttaa siihen, kuinka paljon häiriötä työpisteisiin syntyy. Kun runsaasti keskustelua synnyttävät toiminnot sijoitetaan riittävän kauas keskittymistä vaativasta työstä, ääniympäristö rauhoittuu jo ilman suuria rakenteellisia muutoksia.
Tilojen käyttötapoja kannattaa tarkastella myös todellisen arjen perusteella. Jos esimerkiksi etäpalavereiden määrä on lisääntynyt, toimistossa tarvitaan riittävästi tiloja niiden pitämiseen. Muuten videoneuvottelut siirtyvät väistämättä avoimille työpisteille ja lisäävät ympäristön puhekuormaa.
Avotoimiston ääniympäristöön vaikuttaa merkittävästi se, kuinka paljon ääntä tilan pinnat heijastavat. Suuret kovat pinnat voivat lisätä kaiuntaa ja saada puheen sekä muut äänet kantamaan laajemmalle.
Äänen heijastumista voidaan vähentää esimerkiksi akustisilla katto- ja seinäpinnoilla, akustiikkapaneeleilla, pehmeillä lattiapäällysteillä, tekstiilipinnoilla ja tarkoitukseen sopivilla kalusteilla. Myös verhoillut istuinkalusteet ja muut ääntä hajottavat sisustuselementit voivat osaltaan rauhoittaa tilan ääniympäristöä.
Äänenvaimennus ja äänieristys on kuitenkin hyvä erottaa toisistaan. Ääntä absorboivat materiaalit parantavat tilan sisäistä akustiikkaa ja vähentävät kaiuntaa, mutta ne eivät välttämättä estä puheen kulkeutumista työskentelyalueelta toiselle. Jos tavoitteena on erottaa ääntä tuottavia toimintoja tehokkaasti muusta työympäristöstä, tarvitaan myös tilanjakoa ja hyvää ääneneristystä.
Kaikkea työtä ei tarvitse yrittää sovittaa avotilan ääniympäristöön. Toimiva monitilatoimisto tarjoaa työntekijälle mahdollisuuden valita tehtävän mukaan avoimen työpisteen, rauhallisen työhuoneen, neuvottelutilan tai pienemmän vetäytymistilan.
Äänieristetyt työtilat auttavat avotoimiston melun hallinnassa kahdella tavalla. Rauhaa tarvitseva työntekijä voi siirtyä erilliseen tilaan, mutta samalla puhelut, neuvottelut ja muut ääntä tuottavat työtehtävät voidaan siirtää pois avoimilta työpisteiltä. Hyöty näkyy näin myös niiden työolosuhteissa, jotka jatkavat työskentelyä avotilassa.
Tarvittavien tilojen määrä ja tyyppi kannattaa suunnitella työpaikan todellisen käytön perusteella. Lyhyille puheluille tarvitaan erilainen tila kuin usean tunnin keskittymistä vaativalle työskentelylle tai usean henkilön neuvottelulle.
Jos avoimeen toimistoon tarvitaan pysyvämpiä mutta myöhemmin muunneltavia työ- tai neuvottelutiloja, niitä voidaan toteuttaa järjestelmäväliseinillä. Modulaarisista seinäelementeistä muodostuvat järjestelmäseinät mahdollistavat olemassa olevan toimitilan jakamisen käyttötarkoituksen mukaisiin osiin ilman perinteistä, normaalia työskentelyä häiritsevää paikalla rakennettavaa väliseinärakentamista.
HSL Groupin järjestelmäseinät voidaan toteuttaa lasiseininä, umpiseininä tai näiden yhdistelminä. Tämä mahdollistaa esimerkiksi työhuoneiden ja neuvottelutilojen muodostamisen siten, että luonnonvalo, näkösuoja ja tilojen ääneneristävyys voidaan huomioida kunkin tilan yksilöllisen käyttötarkoituksen mukaan.
Järjestelmäseinäratkaisujen etuna on myös muuntojoustavuus. Seinäelementit voidaan myöhemmin purkaa ja käyttää uudelleen, jos työympäristön tilatarpeet muuttuvat. Tarkemmin erilaisiin järjestelmäseiniin ja väliseinäratkaisuihin voi tutustua HSL Groupin seinätuotteiden sivulla.
Järjestelmäseinien varsinaista ääneneristystä ja siihen vaikuttavia rakenteellisia tekijöitä käsittelemme tarkemmin omassa syventävässä artikkelissamme.
Kaikkiin tarpeisiin ei ole tarkoituksenmukaista rakentaa kokonaista työhuonetta. Esimerkiksi lyhyet puhelut ja videoneuvottelut voidaan siirtää erillisiin puhelinkoppeihin, jolloin puhe ei häiritse ympärillä työskenteleviä.
Kun toimistossa järjestetään päivän aikana paljon puheluita tai lyhyitä etäpalavereita, erillinen puhelinkoppi tarjoaa toimistolla käytännöllisen paikan niiden hoitamiseen. Kun ääntä tuottavalle työskentelylle on helposti saavutettava oma tila, kynnys siirtyä pois avoimelta työpisteeltä pysyy matalana.
Puhelinkoppien lisäksi toimistoon voidaan sijoittaa suurempia valmiita työ- ja neuvottelutiloja. Valmiit kokonaiset tilatvoidaan tuoda olemassa olevaan työympäristöön ilman laajaa tilamuutosta. Ne voidaan varustaa omalla ilmanvaihdolla ja liittää helposti kiinteistön omaan sähköjärjestelmään, joten ne tarjoavat vaihtoehdon silloin, kun uusia rauhallisia tiloja tarvitaan nopeasti.
Melu avotoimistossa ei yleensä johdu yhdestä yksittäisestä ongelmasta, joten sitä ei myöskään ratkaista yhdellä tuotteella tai materiaalilla. Toimiva ääniympäristö syntyy, kun tilojen käyttötarkoitukset, akustiikka ja henkilöstön todelliset työskentelytavat huomioidaan yhdessä.
Joissakin toimistoissa suurin hyöty saadaan tilojen paremmalla vyöhykkeistämisellä ja ääntä vaimentavilla materiaaleilla. Toisissa tarvitaan lisäksi äänieristettyjä työhuoneita, neuvottelutiloja tai puhelinkoppeja. Olennaista on tunnistaa, millaiset äänet aiheuttavat häiriötä ja millaisissa työtilanteissa ongelma korostuu. Kun työympäristössä on tarkoituksenmukaiset paikat sekä yhteistyölle että keskittymiselle, avotoimiston ei tarvitse olla jatkuvasti meluisa. Samalla tilat palvelevat paremmin erilaisia työtehtäviä ja henkilöstöllä on mahdollisuus valita kulloiseenkin tarpeeseen parhaiten sopiva työympäristö.
